perjantai 24. elokuuta 2018

seurantaultra

Palataanpa eilisiin tunnelmiin ja tapahtumiin ja edelliseen postaukseen

Sitä kun on töiden takia valvonu 17h putkeen siinä vaiheessa kun pääsee lääkärille, nii kovasti toivoo piristäviä uutia, ni ois mukavampi ajella kotiin.

No eihän miun toiveilla oo tapana toteutua.. Ei tälläkään kerralla..

Ultratessa lääkäri kertoo, että ei täällä oikein folleja näy. Yks 8-9mm oikeella puolella.
Mietin, että romahanko mie heti vai pidättelenkö kunnes oon yksin. Valitsin suht automaattisesti jälkimmäisen vaihtoehdon. Siinä sitte housuja päälle kiskoessa ehin saamaan ohjeet jatkosta. Helsingistä soittelevat tänään, että kuin jatketaan. Jos tulee aikataulumuutoksia, niin soittele. Jos ei, ni nähään maanantaina.

Eipä siinä. Suuntasin autolle ja olo oli hämmentyny ja pettyny. Toisaalta turta.
 Kotiin ajellessa tais oikeesti iskeä tajuntaan, et helvetti soikoon.. Kroppa on taas pettäny miut. Ei oikeestaan mitään vastetta Gonaliin, vaikka kuitenki annos on ollu 200 iu.

Ois pitäny varman nukkua, mut kävin kaiken vihan, pettymyksen ja ketkeruuden takia niin kierroksilla ettei ees väsyttäny enään. Toki se puhelu Helsingistä pyöri myös päässä ja sitä oottelin, ni senkin takia ois varmaan jääny nukkumatta.
Ei huvittanu mennä ees sisälle, kun en jaksanu katella sitä koirien riemua jonkun tullessa kotiin, joten jäin ulos istumaan. Ei ollu kovin lämmin, vaikka aurinko hetkittäin paistokin. Tuulikin ehkä vähän kiusas.
Yhen jälkeen sain sitte sen soiton. Nostettiin annosta 250 yksikköön ja saatesanat, että ei ollu verikokeen tulokset vielä tulleet. Todennäkösesti huomenna soitellaan uudestaan, kun on se tulos tiedossa, että jatketaanko tolla annostuksella vai mitä.

Koko päivä ja ilta meni väsyneenä (nukuin kyl pari tuntia sen puhelun jälkeen) ja alakuloisena istuskellen ja ihmetellen. Miuhen kanssa puhuttiin ja se jaksaa olla sitä mieltä, et vaikka tuntuu, et maailma on epäreilu, niin ei se voi sitä ikuisesti olla.. Ite en kyl enää oo ihan varma. Ja hetkittäin tuntuu, et se ei oikeesti vaan ymmärrä, et kuin iso juttu toi oli. Miun kroppa on viallinen paska..!!

Toki kotoa oli pakko sen verran liikkua, et piti käydä apteekissa hakemassa lisää Gonalia. Lääkekatto pamahti komeesti täyteen, mut eipä sekään nyt hirveesti lohduttanu. Ehkä seuraavalla ostosreissulla sitte.

Näin ku päivän jäljessä kirjottelee tai muistaa jotain julkasta, ni tahtoo mennä päivät sekasin.. Siis puhun eilisestä, mut tosiasiassa siis toissapäivästä. Pitää yrittää ehtiä jatkossa vähän aiemmin koneelle, et tulis julkastua oikeena päivänä suhteessa kirjotukseen..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kysymyksiä, mielipiteitä, omia kokemuksia, risuja ja ruusuja. Kaikki asialliset kommentit otetaan ilolla vastaan.