Kesän ja syksyn tunnelmia

No niin. ieni tiivistelmä hoitojen välisestä ajasta.

Mie jäin kesälomalle jo heti toukokuun alussa (2 vk). Säät ei ihan tuolloin suosineet, mutta majailin liki koko loman mökillä. Tein polttopuita ja välillä vaan oleskelin. Parina päivänä kävin auttelemassa iskää sen projekteissa mm valamassa jättimäisen kasvihuonenn pohjan iskän ja mieheni kanssa. Turhan kova projekti kolmelle hengelle betonimyllyllä hoidettuna, mut tulipahan tehtyä =)

Alkukesästä tehtiin mökille myös koiratarha ja rakennettiin 90 metriä aitaa metsään, jotta koirat varmasti pysyy tontilla. Tarhassa ovat siis vain jos pitää ite käydä hoitamassa asioita jossain ja muuten saavat pyöriä vapaasti tontilla. Ennen nuo arkajalat on tontill pysyneetkin, mut tänä kesänä keksivät, et yhdessä uskalletaan lähteä naapureiden autot haukkumaan.

Mökkihän on pieni noin 8.5m2 ja pieni sauna lisäksi ja juurikaan mukvuuksia ei ole. Saunasta on suora hormi, joten se ei lämmitä muita tiloja eli sitä yhtä huonetta. Valo ja jääkaappi on, kun on vanhalta kuivurilta roikalla vedetty sähkö. Tää on jossainmäärin rajoittanu mökkeilyä muulloin kun harvinaisina yhteisinä vapaapäivinä. Nyt kesän aikana rakennettiin grillikatos, sinne pödät, penkit, roskikset, halkolaatikot jne ja muurattiinpa vielä grilli/hella. Ei maailman kauneimpia tekeleitä, mut ite tehtiin ja on siis mein näköisiä =) Nyt on siis hyvä tila missä pääsee katon alla istuskelemaan.
Ens kesän suunnitelmana ois laajentaa mökkiä niin, että pistetään terassi umpeen. Saadaan siten melkein tuplattua neliöt ja siten helpottaa siellä oleilua silloinkin, kun mie yövuorojen välissä haluan nukkua. Nyt mies ja koirat joutuisivat olemaan säästä riippumatta ulkona miun nukkuessa niin ei oikein toimi.

Tää remppa oli suunnitteilla jo tälle kesälle, mut  muut projektit söi aikaa ja sitte olin ite pari viikkoa saikulla kun hyppäsin järveen ja jalka osui jossain laudanpätkässä olleeseen ruuviin. Pariin viikkoon en pystyny kävelemään niin ei oikein sanu mitään tehtyä. Mut ens kesänä sitte =)

Toisen kahen viikon lomapätkän pidin elokuun alussa, koska lupasin vuosi sitten lähteä katsomaan siskoni ensimmäisen triathlonin täysmatkan kilpailun. En luvatessani tiennyt, että vastoin alkuperäisiä suunnitelmia se on Espanjassa. No tammi-tai helmikuussa lunastin lupaukseni ja varasin matkan.
Kisa meni siskolta loistavasti ja myös mukana olleelta äidin mieheltä hyvin, mutta draamalta ei tuollakaan reissulla vältytty.
Muutama päivä oli tuolla jo oltu, kun yhtenä aamuna huomasin, että polvet on kuin mustelmaa täynnä ja pikkuhiljaa se väri levisi myös reisiin. Pari päivää tätä kummastelin ja sitte oli pakko lähteä sairaalaan tutkittavaksi. (taustalla siis tyypin kaks diabetes todettuna vajaa kaks vuotta sitten). Veriarvot oli ihan ok ja mitään varsinaista syytä ei selvinnyt. Ilmeisesti joku pintaverenkierronhäiriö, mut vähän jäi kaikkia ihmetyttämään kuinka vaan molemmat polvet ja reidet kauttaaltaan oli lopulta kun yhtä isoa mustelmaa. Pari päivää myöhemmin kun tultiin suomeen niin vielä tarkistettiin kaikki verikokeet ja se ettei kuitenkin ois tukoksia jossain. Ei tultu sen viisaammiksi täälläkään.

Tässä varmaan päällimäiset muistot kesältä ja syksyltä. Näköjään tulee kirjoitettua lähinnä kaikki draama, mut oli paljon leppoisaa puuhastelua ja yhdessäoloa läheisten kanssa ja ilman. Kaikenkaikkiaan hyvä kesä ja syksy vaikka sinne ikävämpiäkin seikkoja mahtui.

Viimeisin hoitoonilmoittautuminen

Tekstit tulee nyt vähän hölmössä järjestyksessä, mut koittakaa ketää!

Keväällähän mein viimeisin pas päätty negatiiviseen tulokseen. Tuolloin infottiin, että 2-3 kk joutuu odottamaan uutta hoitoa joten jo siinä kohtaa oli vrmaa, ettei ennen kesäsulkua ehditä mitään tekemään. Hetki tuon jälkeen tuli tieto, että lisääntymislääketieteen yksikön muuton takia tuo sulku on normaalia pidempi. No olin varma, että heti ekasta kierrosta sulun jälkeen päästäisi hoitoja jatkamaan, mutta olinpa väärässä. Ei alkanu syyskuussa, mut onneksi tuosta elokuun kierrosta jo kuitenkin eli kun pitkällä kaavalla mennään, niin konkreettisesti marraskuussa.

Tääkin kuvio vaan vati tuhottoman monta yhteydenottoa, kun ei naikkarin suunnalt kuulunut mitään. Digihoitopolku siis käytössä ja ollaan eri kaupungista ja liki 200km:n päästä.
Parin soiton jälkeen sain jo viestiä, että hoitoon päästään ja loppuviikon aikana tulee polulle aikatauluja. Samalla pahoiteltiin resurssipulaa ja siitä johtuvaa tiedonkulun hitautta Eipä kuulunut.

Seuraavana maanantaina soitin, kun oli siis jo kaks viikkoa kierron alkamisesta aikaa, että jos ollaan aloittamassa niin nyt pitäis niitä aikatauluja sada tietää, jotta voi omalta paikkakunnalta varata aikoja tai ainakin sen ensimmäisen ajan. Seuraavana päivänä vihdoin soi puhelin ja lopullinen suunnitelma alustavine aikoineen oli valmis.

Seuraavaksi ongelmaksi meinasi muodostua turhan pitkä aika viimeisimmistä verikokeista. Onneks lopulta kelpasi se, että samaisen perjantain synarelan aloitus ultran yhteydessä hoidetaan ne verikokeetkin. Onneksi näin, koska jos ei tähän kiertoon olisi hoito onnistunut niin kaks seuraavaa ois pilannu joulun sulut joten tää hoito ois alkanu vasta tammikuun kierrosta.

Meinas olla jo liian monta liikkuvaa osaa tässäkin alotuksessa, mut onneks nyt lopulta homma saatiin käyntiin ja toivottavasti positiiviseen päätöseen.

Tauko ohi

En tiiä käykö täällä kukaan enää kurkkimassa, kun tauko hiukan venähti. Pidin liki täydellisen tauon kaikesta lapsettomuuteen liittyvästä. Kesän ja syksyn aikana ei tullu aiheeseen liittyvillä sivuilla käytyä ja nyt onkin ollu tekemistä, että pääsee kärryille mitä muiden aiheesta kirjottavien elämään nykyään kuuluu.

Meillä alkoi kolmas ja viimeinen julkisen tarjoama icsi-hoito vihdoin viikko sitten. Reilu puoli vuotta joutu kaikkien ruuhkien ja naikkarin muuton takia odottelemaan, mut nyt siis vihdoin taas tositoimissa. Josko tää kirjottaminenkin ois nyt sitte vähän aktiivisempaa.

Nyt on siis viikon verran ollu käytössä Synarela ja vielä pari viikkoa tätä ennen kun päästään alottaa pistokset. vähän normaalia pidempi jakso sumuja ennen pistoksia, mut tällä varmistetaan, ettei itsenäisyyspäivä ja sitä seuraava viikonloppu hankaloita asioita.

Synarela on nyt ekan viikon käytön jälkeen alkanu aiheuttaa kuumia aaltoja. Ei vielä kovin paha, mut pahoin pelkään et ehtii tehä vielä kiusaa seuraavan parin viikon aikana.

Tällä kertaa pistoslääkkeenä on Gonal-f niinkuin ekallakin kerralla oli. Alotetaan 300 yksiköllä ja toivotaan toki, että se on sopiva annostus. Ekalla kerralla aloitettiin 150 yksiköllä joka nopeesti nostettiin tohon samaan 300 kun ei meinannu vastetta tulla. Silloin saatiin vaan viisi solua, mut toivottavasti nyt muutama enemmän.

Kirjottelen jossain kohtaa vielä kesän ja syksyn kuulumisia tarkemmin.

Viikonloppuja kaikille!