torstai 16. toukokuuta 2019

Mietteitä lapsettomien lauantaista ja äitienpäivästä

Pitkästä aikaa koneella.

Aloitetaan vaikka tuosta äitienpäivästä. Itse vietin sen liki koko sisaruskatraani kanssa ensin äitin luona ja siitä jatkettiin koko porukalla äitin äitille. Niin mukavaa kun olikin olla isolla porukalla koolla ja nähdä rakkaita ihmisiä niin kuitenkin päivä oli todella raskas.
Kuin korostaakseen omaa lapsettomuutta alkoi sunnuntai aamuna uusi kierto liki viikon etuajassa. Ei siis mikään paras aloitus päivälle.

Äitin luona kaikki oli vielä suhteellisen hyvin ja mieli yllättävän hyvä. Isoäidin luona alkoi sitten pikkuhiljaa ajatukset vaeltaa ja suru nostaa päätään. Siinä kun viimeisillään raskaana oleva sisko ja pari muuta siskoa alkoivat vitsailemaan raskauksista ja heitellä vitsillä mietteitä muiden sisarusten tulevista lapsista jne niin olo alkoi muuttua ahdistuneeksi.

Vaikka periaatteessa oli kiva nähdä isoäitiä pitkästä aikaa niin olin hyvilläni kun pikkuveljen piti päästä rautatieasemalle. Ilmoitin, että myö miehen kanssa voidaan viedä ja lähdetään samalla kotiin, kun koirat pitäisi kuitenkin pian viedä päivälenkille. Hyvä tekosyy vaikka toisaalta harmittaakin tällanen salailu. Harmitti myös tuo sisarusten vitsailu kipeestä asiasta varsinkin kun joku viikko takaperin puhuttiin aiheesta. Toisaalta mikäs mie oon heitä kieltämään vitsailua, mut toivois välillä enemmän ymmärrystä, kun he nyt kuitenkin on täysin tietoisia mein tilanteesta.

Lapsettomien lauantaita pohdin myös. On hyvä, että päivä on olemassa ja että asia tuon päivänkin kautta saa enemmän huomiota. Toisaalta oon miettinyt että onko sen pakko olla just tuolloin. Viikko tolkulla joka paikassa puhutaan tulevasta äitienpäivästä, on lehtijuttuja äideistä, äitiydestä, lapsista, lapsuusmuistoista jne. On mainoksia lahjoista jne.. Paljon siis kaikkea mahdollista joka muistuttaa lapsettomia omasta tilanteesta. Näiden ja äitienpäivän välissä on päivä lapsettomille. Tai toki on myös simpukka-viikko, mut kuitenkin.
Jotenkin itselleni tää aika on todella rankka ja välillä toivoisinkin, että simpukka-viikko ja lapsettomien lauantai ois joskus eri aikaan, jolloin se ehkä saisi myös enemmän huomiota. Toisaalta toki ymmärrän tän päivä valinnan, mut toisaalta voishan se sitte olla vaikka isänpäivän alla. Yhtä lailla lapsettomuus koskee monia miehiäkin.

Ei nyt tästä sen enempää. Kunhan pohdin ja siis ihan puhtaasti omista lähtökohdistani.