tiistai 30. lokakuuta 2018

10 v hääpäivä

Tässä jokunen päivä sitten napsahti tuollanen huikee saavutus kohilleen. Kylläpä aika voi välillä lentää..!!

Molemmat oltiin  taaskin hääpäivänä töissä, kun osu arkipäivälle. Ite oisin varmasti saanu kikkailtua, mut tuolla toisella puolikkaalla se ois ollu tosi hankalaa. Ja mieluusti sitä sitte viettää yhteisenä viikonloppuvapaalla, joka tavallaan järjesty. Ite tein pe-la 17h työpäivän ja ilmeisesti yliväsyneenä ei nukkumisesta meinannu tulla mitään kun kotiin pääsin. Mies meni la aamu kuuteen töihin, joten ei ehkä ihan skarpeimmillaan oltu illalla kumpikaan..

Teatteriin oltiin kuitenkin jo liput hommattu ja niiden voimilla lähettiin kuitenkin matkaan. Täytyy sanoo, et jos niitä lippuja ei ois ollu ni ilta ois miun ajatuksesta menny kotisohvalla.

Hyvä kuitenkin, että tuli lähettyä. Käytiin kattomassa My fair lady ja oli kyllä hyvä näytelmä hyvine näyttelijöineen ja kaikin puolin onnistunut kokonaisuus. Väliajalla juotiin viinilasilliset.
Näytemän jälkeen suunnistettiin vielä kaksille yhteen baariin, kun veljen lupautuessa kuskata meidät kotiin saatiin kerrankin molemmat ottaa edes pari. Yleensä jos jossain käydään joutuu toinen olemaan kuskina, koska etäisyydet on sitä luokkaa, että se taksi kotiin maksais satasen.. Harvoin siis ulkona käydään.. Nyt siis nautittiin siitä kaksien tuoppien ja yksien viinien verran.

Tai toki veikka oli hommannu meille kotimatkaa varten oluet, joten nekin hymyssäsuin siinä matkan aikana kyllä juotiin pois =)

Kotona vielä iskettiin hetki korttia ja syötiin hyvin. Meille melkosen jees hääpäivä. EEi olla juuri aiemmin niitä jostain syystä juhlittu. Lähinnä menny harvoina yhteisinä vapaina (jos on ees ollu yhteistä vapaata) ja ihan perus juttuja puuhaillessa. Ei valittamista siinäkään, ihan mein tyylitä. Kiva kuitenkin et saatiin näin pyöreiden kunniaks jotain normaalista poikkeavaa tehtyä!!

IVF/ICSI 2 alkaa

Tänään alkaa siis toinen yritys. Aamulla suuntasin suoraan yövuorosta lääkäriin. Oon yleensäkin vähän turhankin ajoissa aina joka paikassa, mut tänään vielä siihenkin nähden pirun aikasessa. Eipä ollu oikein mitään järkevää tekemistä vajaaks puoleks tunniks, ni menin sitte suoraan oottelemaan.
Odottelusta tuli velä paljon pidempi, koska lääkäri oli puol tuntia myöhässä. Mie en oikein ymmärrä, et miten se on mahollista.. Tuolla siis ekat ajat on yheksältä niinkun oma aikanikin oli, ni tollasta myöhästymistä on vaikee käsittää.
Toki joskus osastokokoukset/aamupalaverit tms voi venähtää ja tän päivänen lääkäri oli osatonjohtaja, mut silti..

Muuten ihan peruskäynti. Ei mitään yllättävää. Pikasesti käytiin edellinen hoito läpi. Nyt lääkäri näytti samalla miullekin miten vaikeessa paikassa tuo miun vasen munasarja on, joten eipä yllätä, ettei sitä saatu viimeks punktioitua ja oli joka kerralla ultratessakin hankala löytää. Näytti siis molemmat puolet pariin kertaan ja selitti tarkasti, että näin ja näin nää täällä on ja tässä ja tässä ne erot. Hyvää palvelua ja ihan pyytämättä. Sitte käytiin tulevaa hoitoa läpi ja tarkistettiin, että reseptit on kunnossa.
Varattiin vielä yks kontrolli-ultra, kun se miun ja myös sen melestä kuului olla. Ei siis ois ollu kun pistosten aloituskäynti ja sen jälkeen reilu viikko punktion ajoitusultraan. Nyt sinne väliin siis sovittiin yks ultra.

Sumuttelut alkaa siis tänään ja oon ihan innoissani, kun taas pääsee oikeesti tekemään jotain, eikä pelkästään vaan odottelemaan.

sunnuntai 21. lokakuuta 2018

IVF 2

Tokaan ivf-hoitoon ois nyt aikoja varattuna. 30.10 Olis alotuskäynti ja samana päivänä oletattavasti alkaa taas myös Synarelan sumuttelu.
Pistosten (Bemfola 300 IU) aloituskäynti olis sitte 15.11 ja  punktion ajoitus ultra 23.11. Noiden kahen jälkimmäisen välistä puuttuu oletettavasti yks seuranta-ultra. Tuskinpa viikkoa pistelen ilman, että välissä tilannetta tarkistetaan.. Mut tuohon ei hoitsu osannu sanoo mitään ja kun ei oo niin hengenhädällinen asia, ni voin kysästä tossa ekalla käynnillä asiasta.
Nii ja punktion pitäis sitte olla viikolla 48

Melko innoissani jotenkin.. Kai osittain siks, että nyt on taas jotain konkreettista tai kohta on eikä vaan odottelua ja peukaloitten pyörittelyä. Reilu viikko ni alkaa sumut ja sitte se aika meneekin kohtuullisen nopeesti, kun suhteellisen tiheesti tulee sitte noita käyntejä. Aina siis kulman takana jotain ootettavaa..

Toivotaan sitä parasta mahollista lopputulosta tästä toisesta yrityksestä!!!

sunnuntai 14. lokakuuta 2018

piti tuossa jo ekan ivf hoidon aikaan kirjottaa aiheesta, mut jotenkin siinä uuden jutun ja kaiken jännityksen lomassa unohtu..

On jotenkin ahdistavaa asua pienellä siis oikeesti pienellä paikkakunnalla. Lääkkeet on tilattava (tää toki monella isommallakin paikkakunnalla), ja vaikka pääsääntösesti tulee  seuraavana päivänä, jos oot aamulla tilannu, ni se lääkkeen saatavuus ei silti oo mikään itsestäänselvyys. Varsinkaan siinä kohtaa, kun annostus yhtäkkiä nousee.. Gonalin kanssa oli sinänsä helppoa, kun siitä samasta kynästä sai pistetttyä, jos vaan tavaraa oli vaikka se sitte välillä aiheuttikin kaks pistosta, kun joutu jatkaa toisella kynällä. Seuraava lääke ei toimi niin, ni jos yhtäkkiä annos nousiskin ni vois mennä hankalaks.. joo turha miettii ennakkoon, mut  mietin ja stressaan silti.
Toinen haitta pienellä paikkakunnalla on se, että on paljon porukkaa jotka ei voi ehkä sanoo etttä tuntee mut tietää toisensa. Meinkin aptekissa, niinku monessa muussakin tiskien välissä on minimaalinen näköeste, muttei se ääntä eristä. Tuskin kukaan kuuntelee sen enempää miun lääketilauksia/ostoja ku miekään niiden, mut silti se häiritsee, jos joku on siinä vieressä. Eipä noista omista lääkkeistä monikaan varmaan tiedä mihin käytetään ja sivusta kuultu outo valmisteen nimi ei ehkä pysy niin kauaa, että sen ehtis googlata, jos siis sattuis jotakuta kiinnostaa.. Mut en vaan pääse eroon siitä, että vähintään puol kylää tietää mein hoidoista....
Nii ja nyt kun heti perään joudutaan uudestan ivf hoitoon tai todennäkösesti kyllä tälläkin kertaa icsi, ni varmaan toi apteekin henkilökuntakin kattoo säälivästi, että täällä tuo taas on ostamassa lisää hormoneja..

Raskaustestiä ei kyllä tulis mieleenkään ostaa omasta apteekista saati kaupasta, jos niitä ees mein pienistä marketeista saa.. Vaikee ois kyllä ostaa isommistakaan, mut onneks on netti =) =) =)

Ihme pohdintaa, kun ei oo ihan vielä ainakaan kaikilta osin taas ajankohtasta, mut toisaalta kohta on ja pohdittua tulee kuitenkin =)

Onko muilla ollu samanlaisia hankaluuksia? Ihan "oikeesti" Siis joku tuttu esim. apteekissa tai kaupassa töissä tai polilla tms.. tai sitte vaan lähinnä omassa päässä, niinku enimmäkseen itellä kai on?

uusi kierto, uusi hoitokierto

Tää on jotenkin niin vuoristoratamaista.. siis tunteet ja ajatukset..
Hetkittäin oon ihan innoissani siskon raskaudesta ja kattelen söpöjä vaatteita tulevalle muksulle. (tätä en normaalisti siis tee mieluusti kenenkään, edes omien vaatteiden takia, siis des kattele saati eti jotain söpöä..) Jopa sillä ajatuksella, että jos ja toivottavasti kun meillä sama onni alkaa seuraavasta hoidosta, niin puetaan yhteen kuvaan molempien pienokaiset samanlaisiin vaatteisiin.. Ei hajua mistä tällanen ajatus on tullu..
Toisaalta välillä on itku herkässä, vaikken yleensä onnistu siinä ees halutessani ja yrittäessäni?? 

Melkein elättelin jo toiveita, että edellinen vuoto ois ollu vaan jotain super runsasta muuta vuotoa, kun nyt ei tuntunu yhtään siltä, että vuoto ois normaaliin aikaan alkamassa ja edellinenkin oli oikeestaan täysin kivuton (tosi outoa) ja normaalia runsaampi ja pidempi (outoa tuokin, muttei toisaalta välttämättä hyvällä tavalla).

No alkoihan se sieltä kuitenkin, toki sanotaanko, että kokonaista puol vuorokautta oletettua myöhemmin ja ilman mitään ennakko-oireita. Ei tainnu siis käydä ihmettä, mut toisaalta sainpahan ilmottautua seuraavaan hoitoon.

Maanantaina toivottavasti tulee jo omapolulle viestiä aikatauluista, mut toisaalta niidenkin kanssa voi jo ehkä ennakoida ja olettaa, että viime hoitokiekan mukaan vastaavilla aikatauluilla mennään. Nyt toki isommalla annoksella alkanee pistokset, että punktion ja siirron osalta ei ehkä noudateta eellisen aikatauluja. Mut muuten osunee ultrat sun muut täsmälleen samoille päiville ja yhen heitolla siis samoille päivämäärillekin..
No eipä noilla niin väliä.. Mieluusti poikkean vaikka kaikista, jos se takaa myös sen toisenlaisen lopputuloksen.. =)


perjantai 12. lokakuuta 2018

Raskausuutisia :(

Ei mie en ikäväkseni oo raskaana.

Jos on ollu ikävää lukea eri somekanavilta tuttujen ja sukulaiste raskausuutisia , raskaushehkutuksia, synnytyksiä ja vauva-arkea, niin nyt tuntuu vielä paljon pahemmalta tää tuorein uutinen.

Sain yhdeltä siskoistani tekstarin tossa viikko sitte. Siinä ei periaatteessa toki vielä kerrottu mitään mut ei ollu vaikee päätellä. Soitin sitte kotimatkalla siskolle ja sain vahvistuksen epäilykselleni. Raskaana on ja testin li tehny samoihin aikoihin, kun ite tuskailin negatulokseni kanssa.

Ei ollu helppoa siskollekaan. Hirveen mörön oli saanu päähänsä siitä, että haluaa miulle kertoa heti, mutta miten. Oli oottanu varhaisultraan asti, jotta tietää varmuudella ja sitte laitteli miulle tuon viestin. Oli silllä valmiina viesti myös tuosta asiasta, jos en ois halunnu puhua, mut ehkä tuo hoit parhaiten noin.

En oikein oo tienny mitä ajatella tai tuntea. Oon toki iloinen siskon ja sen avomiehen puolesta, mut mitä muuta?
Kai jollain tapaa toki pettynyt, vähän surullinen, kateellinen?
Mut lähinnä oon ihmetelly, kun ei oikein ees noita tai mitään muutakaan..

Viikon tuo sitte vissiin kesti ennenkun iski kunnolla tajuntaan.. Eilen mein sisarusten ja äiskän whats app ryhmässä alko pienestä kirjotusvirheestä sitte tosi epämääränen läpän heitto raskauksista jne.. Muut ei siis tuosta siskon raskaudesta vielä tiedä. Siinä sitte muiden vetäytyessä keskustelusta ja mentyä nukkumaan se iski ku märkä rätti vasten kasvoja. Kyyneleet vaan kävi valumaan ja kaikki mahollinen tuntu purkautuvan yhellä kertaa. Ajatukset risteili päässä ja tunteen iski innalle kaikki yhteisestä päätöksestä.

Saadaanko myö ikinä omaa lasta? Mitä jos jäädään kahdestaan? Kaikki se epävarmuus, pelko, kateus, pettymykset ja suru purkautu vihdoin ulos. Toisaalta pirun kuormittavaa, mut teki kyllä varmaan ihan hyvää saada tuo kaikki purettua. Puhuttuahan noista on tullu paljonkin, mut ehkä nuo kaikki tunteet ja pelottavimmat ajatukset on tullu vaan työnnettyä syrjään, että selviäis..

Tästä on ehkä taas kuitenkin hyvä jatkaa. Seuraavia kuukautisia ja sitä kautta toista ivf-kiertoa ootellessa. Näinä päivinä pitäis alkaa.