maanantai 23. lokakuuta 2017

Ei vieläkään... Alkaa oikeesti jo pelottaa, että onko sitä lähetettä edes tehty.. Kuukaus jäljellä ja eihän se aikakaan voi muutaman päivän varotusajalla kai tulla?

Okei, ei se välttämättä tuu kuukautta aiemmin, mut luulis kyl, et alkais jo pikkuhiljaa jotain kuulumaan.

Alkaa itteäkin jo pikkuhiljaa ärsyttää tää samasta asiasta kirjottaminen ja valittaminen, mut minkäs teet..

Muutenkin viimiset viikot on ollu stressaavia. Lähinnä töissä. Ylitöitä, vuoronvaihtoja toiseen kohteeseen, liian pitkiä työputkia jne..
Ärsyttää, kun väsymystä valitellessa ja töistä kertoessa todetan, et kyllähän sie jaksat kun oot nuori tai et ei pie valittaa, kun töitä kerran on ja rahaahan se vaan tuo.

Toki oon suhteellisen nuori, mut ei se tarkota, että onnettomilla yöunilla (koska en osaa nukkua kun on aikanen herätys) minkään ikänen jaksa montaa päivää paahtaa. Joo oon ilonen kun töitä riittää, mut rajansa kaikella. Ja toki ei tarttis suostua vuoronvaihtoihin tai ylitöihin, mut en myöskään pysty kieltäytymään, kun toista tekijää siihen paikkaan ei oikeesti ole. En voi jättää työnantajaa pulaan. Liian kiltti? Ehkä.. Ja toki kyllä se raha kelpaa, mut ei sekään lämmitä, jos polttaa ittennsä loppuun, eikä voi niistä rahoista nauttia, kun ne tällä menolla menee kohta lääkärilaskuihin ja lääkkeisiin.. Terapiaan ja hierojalle niistä tällä hetkellä menee jo ihan hyvä siivu =)
Toki raha tulee tarpeeseen sitten ku joskus päästään hoidot alottamaan, koska mikään ei oo ilmasta. Ehkä sillä ajatuksella tänkin työputken jaksaa...

Jospa ens viikon kuluessa jotain muutakin kirjoteltavaa sais..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kysymyksiä, mielipiteitä, omia kokemuksia, risuja ja ruusuja. Kaikki asialliset kommentit otetaan ilolla vastaan.